Suomen hallitus vie pikavauhtia suuria muutoksia työlainsäädäntöön ilman huolellista valmistelua. Se horjuttaa lainsäädännön vakautta, millä voi olla haitallisia seurauksia työmarkkinoille.
Viime kesästä lähtien on vaikuttanut siltä, että suomalaisen lainvalmistelun perinteet on ainakin osittain heitetty kompostiin. Maan hallitus haluaa muuttaa työelämää koskevia lakeja poikkeuksellisen nopeasti ja paljon ilman, että se valmisteluvaiheessa edes pyrkisi aidosti kuulemaan osallisten mielipiteitä.
Suomessa uusien lakien valmistelu ja vanhojen muuttaminen on ollut perinteisesti perusteellista, hieman jähmeää ja aika hidastakin työtä. Eri osapuolien poliittiset intressit on saatu soviteltua yhteen jo varsin varhaisessa vaiheessa ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Valtasuhteidenkin vaihduttua uusi eduskunta on jatkanut edellisen työtä siitä, mihin se ennen vaaleja jäi. Toki poikkeuksiakin on ollut.
Osan muutosesityksistä eduskunta toivottavasti toteaa järjenvastaisiksi tai muuten huonoiksi.
Lainvalmistelu on moniportainen, tarkasti säännelty prosessi. Asiantuntijoita ja sidosryhmiä kuullaan, ja joskus lausuntoja pyydetään jopa kaksi kertaa prosessin aikana. Ammattiliitot ja muut työmarkkinajärjestöt lausuvat aktiivisesti työlainsäädäntöön liittyvien lakien valmistelun aikana. Ne pyrkivät kaikin mahdollisin tavoin vaikuttamaan lakien sisältöön. Työelämää koskevien lakien valmistelua varten perustetaan joissain tapauksissa myös kolmikantaisia työryhmiä. Niissä työmarkkinaosapuolet ja valtiovalta pyrkivät hyvinkin tiiviisti löytämään ainakin alustavaa yhteisymmärrystä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lainsäädännön kehittämisestä on tullut sivuseikka
Hallitus perustelee työlainsäädännön muutostarpeita aikaisempaa poliittisemmilla syillä. Samalla sivuun on jäänyt pitkäjänteinen kolmikantainen tutkittuun tietoon sekä aitoon tarpeeseen perustuva lainsäädännön kehittäminen. Valmistelun muodolliset portaat yritetään edetä niin nopeasti kuin mahdollista eikä lausuntojen antamiseen anneta riittävästi aikaa. Työskentely työryhmissä on ollut monesti turhauttavaa, koska palkansaajapuolen näkemyksiä ei ole ollut tarkoituskaan ottaa huomioon.
Hallituksen ajamat muutokset työlainsäädäntöön tulevat ainakin osittain voimaan lähitulevaisuudessa. Osa niistä lienee jopa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaisia. Niitä ei siis voi sellaisenaan säätää osaksi suomalaista lainsäädäntöä. Muun muassa ehdotettu vientivetoinen malli, jossa valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta ei saisi esittää ”yleistä linjaa” suurempia korotuksia sovintoesityksessään on suoraan Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten vastainen.
Monen enemmän mediassa liikkuneen esityksen sopimusten mukaisuutta voi arvioida vasta, kun eduskunta on vahvistanut lain lopullisen version tai jopa vasta, kun niistä on kertynyt soveltamiskäytäntöä. Osan muutosesityksistä eduskunta toivottavasti toteaa järjenvastaisiksi tai muuten huonoiksi. Osasta liitot ja niiden jäsenet voivat joutua taistelemaan tavalla tai toisella.
Poukkoileva lainvalmistelu heikentää vakautta
On huolestuttavaa, miten perinteisen suomalaisen lainvalmistelun ja työlakeihin yhdistetyn kolmikantaisen pitkäjänteisen yhteistyön tila on heikentynyt. Se huolestuttaa paitsi itse lainsäädännön myös lakimiehen työn kannalta.
Toivottavasti suunta ei ole kohti lyhytjänteistä lainvalmistelua.
Toivottavasti suunta ei ole kohti joidenkin maiden tavallista lyhytjänteistä ja poukkoilevaa lainvalmistelua. Pahimmillaan se voisi johtaa aina vaalien jälkeen työlakien pikaiseen kokonaisuudistukseen. Ja taas seuraavien vaalien jälkeen jopa kostoluonteiseen edellisen hallituksen ajamien muutosten poistamiseen ja entistä suurempien muutosten nopeaan tekemiseen.
Tällainen kehityskulku vaikuttaisi pitkällä aikavälillä negatiivisesti työmarkkinoihin ja Suomen uskottavuuteen kansainvälisesti. Se vähentäisi kansainvälisten yritysten haluun investoida Suomeen ja työllistää suomalaisia työntekijöitä. Suomen suurimpia etuja kilpailussa yritysinvestoinneista on ollut lainsäädännön ennalta-arvattavuus ja vakaus. Vakautta ollaan nyt heikentämässä poliittisten pikavoittojen vuoksi.
Juho Juntunen on JHL:n oikeudellisen toimialueen lakimies.
Lue lisää hallituksen esityksistä työlainsäädäntöön.